Kettuvallam, Ashtamudilake

Muutama viikko sitten (voi kauhea kuinka täällä aika juoksee, kohta pitää jo pakata tavarat, ja lähteä pois) päätimme tehdä jotain, mitä jokaisen itseään kunnioittavan Keralankävijän on tehtävä: vuokrata houseboatin eli Kettuvallamin. Näitä nykyisin lähinnä turistien hemmotteluun suunnattuja veneitä on aiemmin käytetty tavaran kuljetukseen tällä alueella, jolla mutkittelee uskomaton määrä vesistöjä maakaistaleiden välissä. Liikkuminen veneellä näkyy edelleen olevan monesti mielekkäämpää kuin autolla. Tarjolla näkyy olevan suuri määrä eritasoisia ja hintaisia kettuvallameja, kaikissa tulee mukana henkilökunta (kapteeni, perämies ja kokki), ja ainakaan halvimmissa hinta ei päätä huimaa kun miettii, mitä rahalla saa.

Useammassa lähteessa oli tullut vastaan tieto, että Alappuzhasta (Alleppeystä)on välillä lähdössä Kettuvallammeja ruuhkaksi asti, joten päätimme suunnata hieman kauemmaksi Kollamiin oman rauhan toivossa. Rauhan puolesta ratkaisu osoittautui erittäin onnistuneeksi, samoin luulen, että turistien pienempi määrä Ashtamudilla saattaa vielä tarjota jotain aidompaa. Kaupunkina kuitenkin Kollam, noh, järvelle äkkiä, ja äkkiä pois, ei mitään tarvetta jäädä pitemmäksi aikaa. Alappuzhassa taas pysähdyimme mennen tullen ihastelemaan idyllistä tunnelmaa ja kävelemään rannalla. Voin sanoa ymmärtäväni täysin, miksi turistit lähtevät matkaan nimenomaan Alappuzhasta, jos aikaa on se pari vuorokautta pysähtyä ohikulkumatkalla jommassakummassa. Jotain positiivista ja mielenkiintoista Kollamista sen lisäksi, että siellä on kaunis järvi? Se on Cashewpähkinäkaupunki. Cashewpähkinöitä kasvaa siellä joka paikassa ja näitä pähkinöitä prosessoivia tehtaita löytyy kaupungista valtaisa määrä. Nyt olemme mekin maistaneet cashewpähkinää suoraan puusta, kypsänä ja raakana.

Matkalla saimme todistusaineistoa siitä, kuinka punainen osavaltio Kerala onkaan. Olimme liikkeellä vappupäivänä ja matkalla ohitimme useamman vappumarssin, joissa edettiin punaliput liehuen. Sirppi ja vasara tuossa mittakaavassa kieltämättä ovat hätkähdyttävä näky täällä asti, vaikka kaikkiin Lenincentereihin ja Stalineihin täällä on alkanutkin jo tottua. Yhtään kuvaa kunnon marssista ei tullut ällistykseltä otettua, mutta nämä kaksi riksaa ovat mielestäni aika suloinen näky.



Tulipa hyppäys aiheesta. Otimme siis vuorokauden matkan: hiljaista lipumista järvellä asuntoveneellä, hyvää paikallista ruokaa, kauniita maisemia ja totaalista rentoutumista. Lisäksi varasimme paikalle pienemmän veneen noutamaan meitä lounaan jälkeen kylävierailulle, koska asuntoveneellä ei pienin kanaviin pääse. Tämä oli ehdottomasti kannattava veto, koska niitä hetkiä en varmasti unohda ikinä. On upea tunne lipua bambukepillä pukattavalla veneellä rukousten kaikuessa kaiuttimista palmujen latvasta ja nähdä miten paikallinen elämä ympärillä pyörii. Savu nousee hiljalleen ilmaan tulilta, joilla ruoka valmistuu, kanat kotkottavat, vuohet katselevat rannalta kun livut ohi. Lapset pinkaisevat rannalle vilkuttaman ja rohkeimmat tulevat kyselemään olisiko sinulla kynää (Harmi, ei muistanut ottaa yhtään mukaan). Paikallisessa kaupassa chai-kupposta juodessa keräät paikalle melkoisen väkimäärän uteliaita tekemään tikusta asiaa kauppaan.











Ja kyllä, näistä silloista me menimme ali tällä veneellä.


Ja kettuvallam sitten? Ihana vuorokausi. Söimme hyvin, liiankin hyvin. Kokki teki ruokaa vähintään neljälle ja oli verisesti loukkaantunut, kun emme syöneet kaikkea. Koko miehistö oli ihana. Kaikki juttelivat kanssamme aina kun kun löysivät vapaan hetken ja kielitaito antoi myöten. Ja jokainen minut ja Jarmon tunteva tietää, että meille tämmöinen loma on välillä enemmän kuin tarpeen, koska lomalla me pöljät emme osaa pysähtyä niin kauan kuin nähtävää ja tekemistä riittää.

Lopuksi vielä muutama kuva.


Veneemme




Turistikuvien aatelia. Hyvä esimerkki Keralalaisesta lounaasta
ja ruuan määrästä kuitenkin.


Simpukanpyytäjiä

Ja kyllä, lupaan vielä päivittää uudemman kerran tällä viikolla. Tänään en jaksa kirjoittaa toista postausta. Täällä kuumassa kun on viettänyt pari kuukautta niin sitä vilustuu heti kun lähtee vuoristoon. Munnarin sää taisi vastata Suomen kesää, mutta toi silti mukanaan flunssan. Kuulumisiin.