perjantai 16. huhtikuuta 2010

Muutama sana kuljettajista

Täällä liikkuminen muuten kuin autolla on mahdotonta. Guesthouse sijaitsee kaupungin laitamilla ja ja ainoa tapa lähteä täältä mihinkään on tilata auto kuljettajineen. Riksalla täältä lähteminen olisi melkoista extremeurheilua tien huonon kunnon ja mutkaisuuden vuoksi. Autolla liikkuminenkin nostattaa välillä verenpainetta jopa Intian suurkaupungin liikenteeseen tottuneelle.

Kaksi suurinta ongelmaa kuskien kanssa tuntuu olevan englanninkielentaidon ja paikallistuntemuksen puute. Todennäköisyys sille, että edes englanninkielentaitoisen kuskin kanssa pääsisi helpolla juuri sinne, minne tahtoo ei aina ole kovin suuri. Itse kun on ollut paikalla vasta viikon, on kohtuu vaikea neuvoa kuskille tietä. Eilen saimme melko hilpeää kyytiä istumalla kyytiin ja sanomalla kuskille go ja huutamalla stop aina sopivassa kohtaa. Tällä tavalla ajelimme pitkin kaupunkia ja hoitelimme asioita.

Vaikeus tulee viimeistään siinä, kun saat kuskin ymmärtämään, mitä tahdot. Yhtenä päivänä yritimme löytää tyttöjen shoppailureissun päätteeksi ruokasoodaa. Kuskille oli tämä kerrottu Guesthousen henkilökunnan voimin malayalamiksi. Kuskin sitten innokkaasti pysäytti auton ostoskeskukselta tänne joka ikisen kaupan ja leipomon kohdalla ja niin sitä mentiin kyselemään baking sodaa. Jo puolessa välissä matkaa kyydissä oli kaksi epätoivoista rouvaa, jotka yrittivät saada kuskin ymmärtämään, että ei se nyt ole niin tärkeää, riittää jo. Voitte varmaan arvatakin, että turha toivo.

Toinen esimerkki sattui eilen, kun Jarmo kovin hienosti sai englantia ymmärtämättömän kuskin tajuamaan, että ICICI-pankin automaatti pitäisi löytää. Kun automaattia ei meinannut löytyä, yritti Jarmo sanoa kuskille, että anybank is good, jollon yllätysyllätys kuski meinasi lähteä etsimään Anybankia. Siinä olisi ilta sujunutkin sitten rattoisasti.

Ja lopuksi pahoittelut kaikille, jotka ovat yrittäneet turhaan kommentteja jättää. Onhan se kiva kauheiden uhkausten kera kommentteja kerjätä, ja sitten laittaa asetukset niin, että kommentointi on mahdotonta (mutta hei, minä en ole meidän perheen insinööri, koittakaa muistaa, että minä olen se humanisti, ymmärtekee, ymmärtekee). Nyt pitäisi toimia (Ihan itse korjasin).

Ja tiedän, kuvaton bloggaus=tylsä bloggaus, mutta me olemme olleet liikkeellä tämän alueen ulkopuolella pääasiassa pimeällä. Yritämme kunnostautua viikonloppuna ja ottaa paljon valokuvia.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

No jo järjestettiin äitille päänvaivaa... kun olin ihan varma että tuo kommenttien onnistumattomuus johtuu vain siitä, että minä ja tietokoneet emme ymmärrä toisiamme (teen kyllä 8 tuntia päivässä töitä koneen kanssa, mutta emme edelleenkään ymmärrä toisiamme kolmenkymmenen vuoden jälkeen). Jatka vain kirjoittelua, kyllä täällä luetaan.